Porin vuoden vedos 2011

Pori, PTG vuoden vedos 2011-10-29

Piirtäminen alkaa aina jostain elämyksestä. Olen onnellinen ihminen kun minulla on vanha puutarha , missä voin piirtää. Kesällä puutarha on iso olohuone, missä nautitaan aamukahvit ja seurustellaan. Keinu ilmestyi puutarhaani vasta muutamia vuosia sitten. Istuessani keinussa koen aina uudestaan, miten muistot mummolasta ja lapsuuden aurinkoisista kesistä palautuvat mieleeni. Onnelliset hetket lapsuudesta saavat kultareunat ja ovat tärkeä osa minua. Mummolla oli aina esiliina ja pyöreä pehmeä vatsa pomppi kun hän nauroi. Tädit leikkasivat lämpiminä kesäiltoina matonkuteita yhdessä, joivat kahvia ja söivät itse leipomiaan kakkuja ja pipareita. Iloinen puheensorina ja nauru täytti pihan. Minä ja serkkuni leikimme ympärillä, teimme kepposia tädeille ja otimme vauhtia keinussa. Viinimarjapensaat tuoksuivat. Miehet tekivät muuta. Heillä ei ollut koskaan aikaa seurusteluun. Vain lounasaikaan heitä saattoi nähdä samassa mummolan ruokapöydässä, ruskettuneina ja uupuneina eivätkä he juurikaan puhuneet mitään. Papan kädessä kahvikuppi tärisi.

Vuoden vedos on syväpainografiikkaa, etsaus akvatinta, vedoksen koko on 21,5 x 25,7 cm. Teos kuvaa vanhaa keinua, omenapuu kypsyttää omenoita ja kissat vaanivat nurmikolla. Haluan jakaa elämykseni katsojalle taidegrafiikan keinoin ja toivon, että katsoja voi kokea siinä omia muistojaan ja tuntemuksiaan haluamallaan tavalla.

Vuoden vedoksen nimeksi tuli: Onnenpolkuja 1.

Onnenpolkuja 1

>>Sivun alkuun